Vihdoin päästiin asiaan. Palpointi, eli käsin tutkiminen alkoi. Jännitystä oli ilmassa hyvällä tavalla, chättiryhmissä mietittiin monta päivää, että minkähänlaiset alusvaatteet sitä laittaisi ja kenenköhän pariksi sitä pääsee/joutuu. Lopulta saimme itse valita ryhmämme ja jakautuminen porukoihin meni helposti omalla mukavuusalueella niin, että jokaisella oli ainakin yksi entuudestaan tutumpi kaveri omassa ryhmässään. Kaikissa ryhmissä oli kolme opiskelijaa, siten saatiin kosketus (kirjaimellisesti) erilaisiin kehoihin. Minun ryhmässäni oli kaksi nuorta miestä ja minä. Äkkiä kävi selväksi, että esim. lihasten tunnistamisessa oli level 1, level 2 ja level 3, miehiltä kun oli huomattavasti helpompi tunnustella ja jopa nähdä lihakset kuin minun rasvakudosteni alta.
Aluksi oltiin vähän arkana, luokkakaverini totesi "minä en aio olla se eka joka ottaa paidan pois", napakasti sanoin vastoin opettajan ohjeita "höpsis, paita pois vaan nyt!". Ja sinnehän se t-paita singahti niin ettei sitä meinattu enää viimeisillä tunneilla löytää.
Hienosti keskityttiin kuitenkin oikeaan oppimiseen, hyvin äkkiä arkuus katosi kun lihasten ja luiden palpointi vaati aidosti keskittymistä ja oli vaikeaa. Sanoisin, että helppoa palpoitavaa ei olekaan, nekin kenellä lihakset ovat korostuneet, peittävät lihasmassalla luuston maamerkit.
Aluksi kiskoimme äkkiä paidat takaisin päällemme kun ei ollut pakollista olla enää yläkroppa paljaana, mutta varttitunnin jälkeen ei enää muistettu häpeillä ja minäkin kopeloin kaveria pelkissä rintsikoissani. Toivottavasti sitä ei tapahdu sitten oikeassa työelämässä jostain kummallisesta syystä.
Toinen opettajistamme oli sairastunut, olisin kaivannut ehkä enemmän ohjausta siihen onko ajatukseni siitä mitä tunnen oikea, mutta toivottavasti saamme harjoitella tätä vielä paljon niin, että itsevarmuus kasvaa. Mielenkiintoista oli huomata, että hyvinkin treenatussa vartalossa voi olla iso lihasepätasapaino, iso hauis ei takaa tehokasta ojentajaa eikä hieno sixpäkki treenattua selkää.
Ylpeä olin omasta ryhmästäni, minä kun olen suustani kovin kovin härski ja tykkään heittää todella rivoa huumoria, äijillä riitti huumorintaju ja pokka piti tarvittaessa. Minua pahempaa asiakasta tuskin tulee kovin usein vastaan. Rohkeus loppui ainoastaan kerran kesken. Meidän piti palpoida rintalasta, miehet kohteliaasti tarjosivat toisilleen vuoroa kun kumpikaan ei helpolla tahtonut työntää kättään minun pienten sievien tisukoiden väliin... ei vaikka lupasin, että minut saa ottaa takaapäin, kummallista.
 |
Processus Xiphoideus |
Turhaa ujostelua kundeilta.
VastaaPoista